Ilmiöoppiminen

Uudet opetusmenetelmät vaativat opettajiltakin uudet tavat oppia

Suomi on edelläkävijänä uusien opetusmenetelmien kuten ilmiöpohjaisen oppimisen kanssa. Mutta onko Suomi edelläkävijä opettajien välisessä yhteistyössä? Miten opettajat oppivat yhdessä?

On upeaa lukea Suomesta edelläkävijänä kouluopetuksen uusissa menetelmissä. Esimerkiksi Curious Magazine on nostanut esille, miten Suomi ensimmäisenä maana jalkauttaa ilmiöpohjaisen oppimisen kouluihin vuoteen 2020 mennessä. Ilmiöoppimisessa, joka on jo nykyään yksi opetusmenetelmistä,  hahmotetaan erilaisia ilmiöitä ilman oppiainerajoja, laajoina teemakokonaisuuksina. Oppimisen lähtökohdaksi otetaan jokin maailman ilmiö – vaikkapa EU, ja opetellaan siihen liittyviä asioita kuten kieliä, taloutta, maantietoa ja maiden historiaa. Oppilaiden motivaatio asiaan on eri tasolla, kun opeteltava asia liittyy tosielämän ilmiöön.

Opettamiskäytäntöjä ohjataan perinteisen opettaja-oppilas-asetelman sijaan tiimityöhön ja vuorovaikutteiseen oppimiseen. Tieto- ja viestintätekniikka on osa kaikkea opetusta. Opiskelutapana voi olla vaikkapa videoblogi, oppimispäiväkirja tai tapahtuma.

Entä opettajien uudet oppimistavat?

Uudet opetusmenetelmät ovat upeita ja motivoivia, mutta samalla myös opettajille iso haaste. Eteen tulee sekä ajankäytön haaste sekä koulun yhteistyökulttuuri.

Pitkään aineopetusta tehneillä on varmasti jo valmiit materiaalit oppitunneilleen, ja edessä on pitkiä päiviä, kun opetus pitää suunnitella uusiksi. Samalla on paineita tieto- ja viestintätekniikan osaamisesta sekä uusista opetusmenetelmistä. Opettajien pitää olla moniosaajia sekä teknisesti että menetelmällisesti.

Opettajille tarjotaan varmasti lisäkoulutusta, mutta käytännön oppiminen tapahtuu oikeasti vasta arkisessa työssä. Siksi onkin kriittistä, että opettajat jakavat kokemuksiaan ja ideoitaan päivittäin toisilleen, vaikka eivät tapaisikaan joka päivä. Tähän tarvitaan vuorovaikutuskanava, eli koulun sisäinen some-kanava, jossa keskustelu on luontevaa. Esimerkiksi Yammer, joka on osa Office 365 -alustaa, mahdollistaa koulun sisäisten ryhmien perustamisen. Ryhmien käyttöliittymä muistuttaa Facebookin ryhmiä. Keskusteluryhmiä voi perustaa myös koulujen välille.

Yammer on laajasti käytössä ainakin korkeakoulumaailmassa. Vajaa puolet Suomen yliopistoista käyttää sitä ja useat ammattikorkeakoulut. Parhaat kokemukset on saatu nimenomaan uusiin opetusmenetelmiin liittyvissä keskustelulyhmissä. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa pilotoidaan Flipped Classroom -menetelmää, ja opettajat käyvät vilkasta keskustelua päivittäin kokemuksistaan. En edes ymmärrä, miten ilman tätä ryhmää Itä-Suomen yliopiston opettajat olisivat päässeet eteenpäin uuden menetelmän kokeilussa, kun opettajat ovat hajallaan eri kaupungeissa.

Avoin kokemusten jakaminen ja työkaverin tukeminen on avaintekijä opettajien oppimiselle ja työssä jaksamiselle. Kaikesta ei tarvitse ottaa selvää itse.

Yhteistyökanava ilmiöpohjaisen opetuksen suunnitteluun

Ilmiöoppiminen vaatii opettajien välistä tiivistä yhteistyötä, koska jokaiseen ilmiöön liittyy useita osaamisalueita. Hannele Cantell, KT, dosentti Helsingin yliopistosta toteaa

“Ilmiöoppiminen voi parhaimmillaan synnyttää kouluissa uudenlaista yhteisöllistä toimintakulttuuria.”

Olen täysin samaa mieltä, mutta lisään, että uuteen kulttuuriin tarvitaan myös näppärä yhteistyökanava kuten Yammer. Yammerin kaltainen keskustelukanava on kriittinen yhteistyön kanavaksi, koska opettajat tuskin ehtivät nähdä päivittäin. Koulun sisäinen ja koulujen välinen some-kanava ei poista tarvetta kasvokkain tapaamisille, mutta ovat kriittinen lisä, koska kysymyksiä ja uusia ideoita syntyy päivittäin. Ilman avointa tiedon jakamista joku jää aina vaille tietoa, jos ei päässyt paikalle kokoukseen.

Jos työpaikka ei tarjoa sisäistä some-kanavaa, monet opettajat perustavat ryhmän Facebookkiin, jotta saavat ajatuksiaan vaihdettua. Sitä en suosittele, koska silloin työasiat tulevat silmille myös silloin, kun haluaisit illalla kurkistaa, mitä kavereille kuuluu. Opetuksen ympärillä käytävään suunnitteluun sopisivat Yammerin lisäksi mainiosti myös ryhmächat-kanavat, kuten Slack tai Office 365 –alustasta löytyvä Teams.

Vaikka välineitä on monia, oikean valinnasta ei kannata ottaa liikaa stressiä. Tärkeintä on valita yksi ja pistää se elämään!

SOMEPOINTIN KESÄTARJOUS KOULUILLE                                     

Jos Yammer ja muut yhteisötyökalut ovat sinulle ja koulullesi uusia, ja haluaisit kehittää koulusi sisäistä viestintää,  suosittelen osallistumaan verkkokurssilleni ”Organisaation sisäisen somen ABC”. Saat eväät viedä koulusi viestinnän uudelle tasolle! Neljän viikon kursilla opit parhaat käyttötavat sisäiselle some-kanavalle sekä prosessin, jolla jalkautat sisäisen somen koulusi käyttöön.  Voit käydä kurssin omaan tahtiin, ja se sisältää myös live-keskusteluja online-tapaamisissa kerran kuussa.

Koska haluan varmistaa, että kaikissa kouluissa siirrytään opettajien oppimista ja yhteistyötä tukevaan viestintään, tarjoan kesätarjouksena verkkokurssin kaikille Suomen kouluille ja korkeakouluille PUOLEEN HINTAAN!

  • Kurssin normaali hinta on 350 euroa + alv. per henkilö
  • Elokuun 2017 loppuun asti kurssi on kouluille vain 175 euroa + alv.  per henkilö.

Tutustu kurssiin ja ilmoittaudu pian!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Heidi Selkäinaho

Heidi Selkäinaho on kokenut sisäisen viestinnän konsultti, jonka tavoitteena on saada kaikki työpaikat ymmärtämään ja käytännössä kokemaan, miten organisaation sisäinen some kuten Yammer, Workplace tai Slack auttaa parantamaan työhyvinvointia ja tuottavuutta, kun se otetaan koko talon yhteiseksi keskustelualustaksi.

Heidi perusti tämän tavoitteensa saavuttamiseksi yrityksen, Somepointin, maaliskuussa 2017. Matka työviestinnän uuteen aikaan on alkanut!